lauantai 29. syyskuuta 2012

Povero :(


Siinä hän istui kiltisti paikallaan, aivan yksin, tonttulakki päässään :( Ja edessään hänellä oli lappu, joka sanoi abbiamo fame aiuto mille grazie! Olisin voinut auttaa ja ottaa pikku raukan tänne luokseni turvaan.

Historical Parade of the Florentine Republic

Tämä ei ollut taas yhtään suunniteltua, mutta astuin ulos laRinascentestä suoraan rumpujen pärinään ja kauheaan ihmismassaan katsomaan miehiä sukkahousuissa! :'D








Ja jos ymmärsin oikein, niin syy tähän mahtipontiseen paraatiin oli viini! :D 

Loving my Lipstick!


And now I'm heading to town! 
Ta Ta!

perjantai 28. syyskuuta 2012

Sono molto stanca...

Ei ehkä kuitenkaan ollut paras idea lähteä kesken työviikon illalla Iggy Poppia kuuntelemaan :D Oltiin työkaverin kanssa molemmat ihan zombeja tänään töissä! Ja sitten, kun vielä ottaa huomioon, että siellä ihmiset vähän villiintyi tönimään ja työntämään toisiaan, niin että minutkin puskettiin yhden ravintolan terassille ja neljän muun ihmisen kanssa melkein kaaduttiin yhden illallistamassa olleen pariskunnan pöydän päälle, niin joo... Oli kannattavaa :D No nyt on Iggy nähty, siellä se vanha ukko heilui paidatta, niin kuin aina ennenkin! Me lähdettiin pois kesken keikan, kun kaverini meni vähän paniikkiin ja alkoi ihan tärisemään siitä ryysiksestä. Ja oikeasti en edes halua tietää moniko siellä tallaantui tai mitä tapahtui sille yhdelle pienelle koiralle, jonka näin juuri hetkeä ennen sitä ihmismassan vyöryä. Ihan älytöntä edes tuoda koiraa, joka vielä kuuleekin sata kertaa paremmin, tuollaiseen paikkaan!
No kotimatkalla muistui mieleen, että Polimodan opiskelijoilla oli syyskauden avajaisbileet Dolce Vitassa ja päätettiin poiketa sitä kautta, kun oltiin molemmat viinilasillisen tarpeessa :D Siellä oli mukava tunnelma ja hyvin pukeutuneita ihmisiä (joskaan ei niin erilaisesti, tai "omalla" tyylillä pukeutuneita, vaan enneminkin aika konservatiivisesti) ja kun oltiin siinä vähän rauhoituttu ja juotu ne viinit, niin lähdettiin kotiin nukkumaan.
Ei meillä edes loppujen lopuksi mennyt kovin myöhään, mutta aamulla töihin herääminen oli hyvin tuskaisaa ja koko päivän olen odottanut, että pääsen nukkumaan :''D Ihan pakolla olen pitänyt itseäni ylhäällä, etten olisi mennyt jo kuudelta nukkumaan ja sekoittanut unirytmiä. Hyväksi ajanvietoksi ja aivot narikkaan toiminnaksi osoittautui H&M:n sovitushuone-työkalu. Sain siellä rattoisasti yli tunnin kulutettua, kun napsuttelin eri vaatteita malleille päälle :D Ja tässä hienot tulokset! Rakastuin noihin miesten keltaisiin samettihousuihin! Ihanat! Mutta missä on miesten taskuliinat? Kauhea puute!


Ja nyt kello on jo niin "paljon", että voi hyvällä omallatunnolla kömpiä nukkumaan! 
Buona notte!



torstai 27. syyskuuta 2012

Kiirettä pitää!

Huhuh, tämä viikko on ollut töissä tosi kiireinen, tahti on aika mieletön ja vielä huominen olisi jäljellä! Mutta edelleenkään, ei haittaa ja työnantajaani hieman kummastutti, kun sanoin, että minusta tuntuu ihan siltä kun olisin lomalla, kun työt ovat niin kivoja :'D Ja osa töistä, niin kuin vaikka muotiviikkojen seuraaminen on sellaista mitä teen aina muutenkin ihan omalla ajallani, niin on tuntunut suorastaan luvattomalta seurata niitä töissä (tosin tällä viikolla ei ole ehtinyt!) 
Eilen oltiin ylitöissä, mutta kävin keskellä päivää Marcin kanssa lestitehtaalla. Marcilla oli sinne ihan oikeita työasioita, mutta minä hyppäsin samaan kyytiin ja tilasin Marcin tilille muutamat omat lestit! (oman tilin avaaminen sinne on kuulemma todella vaikeaa) Ihan mieletön paikka muuten ja miten paljon lestejä! Onneksi Marc oli neuvonut, että mieti ja piirrä etukäteen minkä mallisia etsit, koska muuten siellä olisi mennyt ihan sekaisin! Naisten lestien expertti (Antonio?) löysi heti sen muodon minkä halusin (minä en kyllä suostunut uskomaan häntä ensin ja pyysin etsimään vielä toisen ja hän kiltisti toi minulle kolme muuta lähes samanlaista muotoa, mutta päädyin kuitenkin siihen ensimmäiseen :D se oli kaikista kaunein ja ihan täydellinen! Kannattaisi joskus ehkä luottaa ammattilaiseen, joka on tehnyt työtään kymmeniä vuosia ja todellakin tuntee ne eri lestin muodot :D) Miesten puolella minua auttoi toinen herran, (jonka nimi ei jäänyt ollankaan päähän, vaikka oli niin kovin mukava ja avulias) ja oikea muoto löytyi toisella yrityksellä. Ja saan sen vielä pohjan viistotuksella, jolloin Goodyear Weltin tekeminen on helpompaa! En edes tiennyt, että lestiin on sellaista vaihtoehtoa! Ikinä nähnyt suomessa, eikä koulussa kukaan ole kertonut... Onneksi se herra kysyi millaisia kenkiä ja millä tekniikalla teen. Hyvää asiakaspalvelua :D
Lisäksi pääsin vähän kiertelemään ja kurkkimaan miten lestejä ja uusia muotoja kehitellään. Ensin piti vain odottaa, että Salvatore Ferragamon edustaja lähti sieltä kehittelypuolelta pois! :D Marc kertoi, että juuri tuo Romagnolon lestitehdas on italian kuuluisin ja paras naistenlestien tekijä. Minun lestit on valmiit maanantaina ja Marc lupasi hakea ja tuoda ne minulle, kun seuraavan kerran piipahtaa siellä. Eikä niillä nyt oikeasti mikään kiire ole, kun enhän minä pääse niitä kuitenkaan täällä testaamaan... Harmi, pitää malttaa suomeen asti! (Ja taidan tunkea toisenkin kerran mukaan, tiedän jo muutaman muun mallin minkä haluan :''D)

No tänään pääsin lähtemään töistä normaali aikaan, mutta tulin kotiin vaan äkkiä vaihtamaan kumisaappaat (kyllä, olen ostanut! Täytyy esitellä!) ja villapaidan (happy me!) päälle ja menimme katsomaan Polimodan oppilaiden töiden näyttelyä. Ja joo, oliko hieman eri tasoa kun meillä suomessa? Tai ei niinkään tekemisen (/taidon) taso, mutta se, että niistä kengistä ja vaatteista selvästi näkee, että luovuuden käyttö on huomattavasti sallitumpaa ja kannustetumpaa, kun meillä, eikä heti tyrmätä, että ei tuota pysty tekemään, tai liian vaikeaa, tai ei kukaan ostaisi tuota! Mitä väliä, eikö koulussa juuri pitäisi saada revitellä ja kokeilla rajoja? No ainakin tuossa koulussa saa!

Ja nyt minulla on jo kiire Iggy Popin keikalle! Kyllä, luitte oikein :''D En ole mikään fani, mutta pakko päästä vähän tuulettamaan aivoja, eikä täällä tänään oikeen tapahdu muuta, niin sinne siis!! 
Ciao!


Tukka putkella!! :D



tiistai 25. syyskuuta 2012

Museo di Storia della Scienza

No niin, jos vaikka vihdoin saisin tämän museo-postauksen tehtyä! En kyllä jaksa kirjoittaa paljoakaan, kun olen keksinyt itselleni päänsäryn jostain. Pitää kohta taas mennä tuonne pimeään huoneeseen makaamaan :) Mutta koitan edes aloittaa! Eli museo löytyy Piazza de' Giudici:lta, helpoiten sanottuna Uffizin takana, samassa korttelissa. Sisäänpääsymaksu oli aika arvokas, 9€, eikä ollut mitään opiskelija yms. alennuksia! Mutta minä kyllä pidin itse museosta, että ei jäänyt harmittamaan ne 9€.



 Neliskanttinen oli japanilainen! Numerotkin oli japaniksi :D

"Väärin päin" oleva kartta jonka on tehnyt Fra' Mauro vuosina 1457-59.

 Ja voi sitä riemua, kun sieltä löytyi FILLANDIA aivan siitä Svetian ja Rossian välistä! :'D Ja oli sinne linnojen kohdallekin kirjoitettu Abo ja Vibögo (viipurin linna?)

 Vaikuttava häkkyrä ja valtavan kokoinen (ja kultainen :D )! Ja tästä on muka sitten pitänyt osata lukea jotain? :D

 Näyttelyn oudoimmat esineet. Galileo Galilein peukalo, etusormi ja keskisormi sekä yksi hammas hienoissa uurnissa... Ihan oikeasti.

Kirjoittava käsi -kone. Tämän olisin halunnut nähdä toiminnassa! :D 

Erittäin simppeli ilmankosteusmittari, toisessa päässä vaan nippu huokoista paperia ja toisessa viisari.

Sievä "koti apteekki".

Vaaka :''D Oi oi, me oltais niin haluttu kokeilla tätä työkaverin kanssa :D Toinen istumaan tuohon lihahissiin ja toinen lappaa kilon punnuksia vaakaan :''D On sitä pitänyt keinot keksiä!

Kartta ja avaruus huoneet oli jännimmät! :)



Jos haluaa nojatuolimatkustaa, niin museolla on netti sivuillaan todella hyvä Virtuaali museo.

MISSONI for Lindex

Joo enpä tullutkaan kertoomaan Galilein museosta eilen enkä vieläkään! Olin meinaan ihan unohtanut tämän Missonin ja Lindexin yhteistyön, kun eihän sitä täällä missään mainosteta (vaikka Missoni onkin perinteinen italialainen muotitalo, jolla on liikekkin tuossa aivan liian lähellä!). No onneksi olin jo vielä suomessa ollessani kirjautunut Lindexin VIP-shoppaajaksi (juu-u, jos jossain voi olla vip-shoppaaja, niin minähän olen ja vielä etunenässä ;''D) ja tästä johtuen sain sähköpostiini muistutuksen, koska vip-shop aukeaa. Vipeiksi kirjautuneet pääsivät siis ostoksille nettikaupassa eilen illalla, muut vissiin puolen yön jälkeen ja kaupoissa tuotteet on tänään. 
No ihan ensiksi täytyy kyllä vähän haukkua tuota vip-shoppausta! Sehän toimi kun (italialainen) junanvessa (en suosittele kokeilemaan)! Olen aikaisemmin käyttänyt tuollaista kampanja nettikauppaa vaan h&m kampanjoissa ja siellä ongelma on aina, että kun se ruuhkautuu, niin saat odotella, koska pääsisit sivuille edes sisään, mutta kun pääset sisään, niin ne on toiminut ihan kunnolla. No Lindexillä pääsin sisään melkein heti, mutta sivut ei ladanneet tai heitti minut ulos koko ajan, jollain jouduin siihen kirottuun jonoon. Jossain vaiheessa minulla oli yhtä tuotetta ostoskorissa 3 kpl (?!) ja seuraavassa se sanoi, että tuote on loppuunmyyty, et voi ostaa sitä? (Computer says no!) Todella raivostuttavaa, revin täällä hiuksia päästä ja ihmettelin, että jo nyt on kumma, että jos mulla on se tuote jo ostoskorissa, niin kuinka se voi sieltä kadota? Eihän kaupassakaan kukaan tule kassajonosta repimään minulta ostoksia käsistä? (Paitsi Jimmy Choon H&M kampanjassa? :D). No joo, varmaan tunnin tappelun jälkeen minulla oli kuin olikin haluamani tuotteet korissa, paitsi se yksi jota oli ensin 3 ja sitten 0,  mutta ei se enään haittaa, koska siellä ihmeellisessä korissa pysyi kuitenkin ne kaksi kaikista eniten haluamaani tuotetta :D Oi voi, innostun ihan liian herkästi! :D
Ja miksi olin tästä kampanjasta, niin kiinnostunut, että edes aloin tuohon hullujen hommaan? Koska Missoni! Olen käynyt heidän liikkeessään ja todella pidän siitä (varsinkin siitä yhdestä valtavasta siksak-kuvio huivista!). Joillekkin tuo siksak-kuviokin on liikaa, mutta minähän olin se runsauden puutarhuri :) Lisäksi värisävyt ja yhdistelmät oli mielestäni kauniit ja juuri sellaisia, kun syksyksi toivoisin. Ja joo joo, pakko se on myöntää, ne himoitsemani tuotteet tuosta kokoelmasta oli tietenkin niitä neuleita, joita minulla ei siis ollut vielä yhtään... No ei olekkaan Missonin siksak-kuvioisia neuleita! :D Ja jos vielä perusteluja tarvitsee (minä en), niin kerrottakoon vielä, että Missoni-kampanja sai alkunsa Lindexin roosa nauha -kampanjasta ja se oli yksi syy miksi Missoni päätti lähteä mukaan 
tähän yhteistyöhön.

Toivottavasti rakas äitini siellä koti suomessa on niin kiltti, että käy hakemassa pikku pakettini ja tuo tänne firenzeen, kun saapuu isän kanssa vierailemaan :D Jännää, toivottavasti ne on yhtä kauniita, kun kuvissa ja muotinäytösvideolla. Jos on, niin varmaan hautaudun koko talveksi siihen suosikkiini ja kuoriudun ehkä sitten keväämmällä siitä ulos :D Ja oikeasti, kumpa täällä ehtisi edes vähän kylmetä siihen mennessä, kun vanhemmat (ja uudet neuleet :D) tulee käymään!

Niin, ja ei, en aio kertoa mitä ostin, saatte odottaa minun kanssa paketin saapumista. Tässä kuitenkin Lindexin sivuilta koottu kuva, jossa sitä kuviota ja kauniita värejä näkyy :) 


Mutta toisaalta, jos tuntee minut, niin ei liene vaikeata arvata lindexin sivuilta niitä suosikkejani. Ainakin itselleni, ne kaksi osui silmään heti :) 


sunnuntai 23. syyskuuta 2012

Kuvia Arnolta

Arno oli kerrankin, niin tyyni, että piti nappasta muutama kuva. 




Niistä seinäkirjoituksista... Olen jo parina iltana naureskellut, kun huomasin, että joku on ripustanut ihan valtavan kokoisen lakanan tuonne Arnon laidalle, jossa lukee AAAMOOOREEE :D


Tämä päivä ei mennyt ihan suunnitelmien mukaan. Muutama muukin oli ajatellut mennä sinne Galleria dell' Accademian tänään, eikä meitä huvittanut jäädä sinne pätsiin jonottamaan. Pikku liikkeissä ja uusilla kaduilla haahuilun jälkeen, löydettiin hyvä ruokapaikka! (jossa joku turkkilainen mies tuli meidät kättelemään ja kysymään että oletteko suomesta :D Ensimmäinen joka arvasi (tai tiesi) oikein!) Mutta siis paikka oli Osteria Caffé Italiano ja siellä oli ihan paras Tiramisú ikinä! Ei vain paras tämän matkan ajalta tai paras firenzessä vaan oikeasti ihan täydellinen, taivaallisen pehmeä ja juuri sen makuinen (ja näköinen! Rennosti tehty ;D) kuin täydellisen tiramisún pitääkin olla.
No kun meiltä jäi se taidegalleria näkemättä ja jotain haluttiin kuitenkin molemmat nähdä, niin päädyttiin sitten Museo di Storia della Scienzaan ja siitä aion tehdä ihan oman postauksen (en tänään, väsyttää!), mutta sen voin sanoa, että minun vaarini pitäisi päästä sinne! Koitin ottaa joistain härveleistä kuvia siellä, mutta täytyy katsoa kuinka onnistui, kun salamaa ei saanut käyttää. Museossa oli kaikkia Galilein ja muiden, fysiikan ja kemiikan tutkimuksen välineitä sekä kaukoputkia, avaruusjuttuja ja hienoja (valtavia) karttapalloja. Mutta joo, niistä siis lisää myöhemmin. 
Nyt nukkumaan, buona notte!

lauantai 22. syyskuuta 2012

Lintumekko


Kuten ehkä huomaatte olen keksinyt uuden tavan ottaa itsestäni kuvia! :D Ei enää peilin kautta! Kuvanlaatu ei kyllä parantunut yhtään, mutta ainakaan minulla ei ole kännykkäkameraa kädessä :D Keksin siis toissa päivänä, että macissähän on tuo photo booth ja pitihän sitä koittaa ;)

Tämän sievän lintumekon (nuo pienet valkoiset on lintuja :) ) ehdin ostaa juuri ennen lähtöä ja tänään se oli ihan ensimmäistä kertaa käytössä. Ja... no jos normaalina päivänä kuulee 10 kertaa ciao bella, niin tänään kuulin sen varmaan sitten 100 kertaa! Tiedä sitten oliko se lintumekko, yleinen lauantaifiilis vai joukkoauringonpistos. Ehkä se oli kuitenkin tuo lintumekko. Kävin meinaan lounaalla Gillissä (taas :D, tarjoilijanikin huomautti, että olet taas yksin ja kun kerroin, että olen täällä firenzessä yksin, niin hän vastasi että et kauaa, kohta sinulla on italialainen poikaystävä! :''D) Sitten kun söin siinä tyytyväisenä hyvää fusion salaattiani, niin joku koputti minua olkapäähän (säikähdin muuten ihan julmetusti, kun olin niin ajatuksissani!). No se koputtaja oli takana olevassa pöydässä istuva mies, joka näytti ihan fashion hampuusilta :D Hän pahoitteli, että häiritsi ja sanoi "I love your dress, it's really beautiful, could you please tell me which designer it is?" Ööö... eipä ole ennen tullut yksikään mies kyselemään keneltä/mistä mekkoni on :D Enkä minä siinä hädässä muistanut kuin, että se oli joku pieni ranskalainen brändi. Ja olin varmaan jotenkin niin hämmentyneen näköinen, että kun syönnin jälkeen lähdin, niin se mies vielä sanoi, että "i'm sorry if i offended you some way, i really just love your dress" ja kun vakuutin, että ei hän ollut loukannut minua mitenkään, niin toivottelimme sitten vielä ihan kädestä pitäen hyvää illan jatkoa toisillemme :'''D oi voi näitä ihmisiä ja kohtaamisia...

Ulkoa on kuulunut kotiin palaamisestani saakka musiikkia, kuulostaa että siellä on hyvät bileet meneillään, ja ilmeisesti ihan ulkona. Täytyy ehkä vielä käydä kurkkaamassa :D

I ❤ Anna dello Russo for H&M

Tämä on nyt todella asiasta kukkaruukkuun postaus, mutta! Mitä ihanaa kultaa ja kimallusta ja ihan överi bling blingejä sieltä onkaan kohta saapumassa h&m:ään?! Monille nämä ovat ihan liikaa, mutta itse runsauden puutarhurina ja mielummin yli- kun alipukeutujana olen tohkeissani :D Ja ehkä siellä taustalla on sitten jotain karjalaista ja venäläistä vertakin ;'D Anna dello Russo, "Fashion maniac", nainen jolla on yli 4000 paria kenkiä ja jonka mieletöntä, runsasta ja värikästä tyyliä näkee niin usein  muotilehdissä ja blogeissa, on suunnitellut h&m:lle asustemalliston. Ja tein teille (okei myönnetään, ehkä lähinnä oman innostuksen takia :D) koosteen omista suosikeistani!


Ihana vaaleanpunainen Valentinon puku ja pieni turkoosi AdR for H&M clutch!


Krokokaulakoru ja -rannekoru on ehdottomat suosikkini! Mutta on tuo pieni laukkukin, joka lukkona toimii kultainen bambi (korjaan Annan koira :D)! Tai entä sitten tuo linnunraatopäähine? Voiko olla enää enemmän Anna dello Russoa? :'''D



Myynnissä H&M:llä 4.10 alkaen! (kuinkakohan kova ryysis on italiassa?)

Annan kuva
Mallistokuvat
AdR kehys

Viikonloppun suunnitelmia

Hengissä ollaan, pahoittelut pienestä blogihiljaisuudesta. Tämä viikko töissä on ollut niin työn täyteinen, uusia projekteja on taas tullut ja oltiinpahan ylitöissäkin yksi päivä :D Ei sillä, että haittaisi, kun projektit menee koko ajan entistä mielenkiintoisempaan suuntaan ja olen oikeasti onnellinen työnantajani puolesta, että hänellä riittää hommia tälläisinä aikoina :) Töiden jälkeen en ole jaksanut kun ruokakauppaan ja kotiin, laittanut ruokaa, lukenut kirjaa ja nukahtanut :D Todella mielenkiintoista siis (kirja on kyllä mielenkiintoinen, kertoo psykoanalyytikosta, löysin sen täältä asunnosta :D), mutta toisaalta tuntuu, että olen nyt täysin kotiutunut. Töistä lähtiessä ajattelen meneväni kotiin enkä asunnolle.

Siellä se koti näkyy jo! :)
Eilen oli ainoa päivä, kun jaksoin sännätä vielä kaupungille syömisen jälkeen, mutta sekin oli enemmän vaan haahuilua ympäriinsä. Paitsi että kävelin uuden kujan (keskustan puolella! en tuolla "alapuolella" jonka olen oppinut tuntemaan firenzen kalliona :D)) päästä päähän ja sillä oli kivan näköinen vintageputiikki, joka täytyy käydä tarkistamassa. Niin täällä on sekin vielä, että kaupat menee melkeinpä kiinni 8 eikä 9 ja pienet liikkeet aiemminkin. Mutta kun kaupat meni kiinni niin kävelin vielä gelatolle työkaverini opettamaan paikkaan laCarraiaan, Arnon rannalle, Ponte alla Carraian eteläpäätyyn. Ja oli muuten ihan älyttömän hyvää biscottini jäätelöä!

Viikonloppua en ole ehtinyt suunnitella yhtään, mutta työkaverini kysyi eilen, että haluisinko käydä Galleria dell' Accademiassa ja kun en ole siellä vielä käynyt, niin suostuin. Ja ohjelmanumero kaksi on kumisaappaiden osto! Yksi päivä satoin niin paljon, että rakkaat ilBisonteet kastui ihan läpi (ja värjäsi valkoiset sukat oransseiksi) ja pelkäsin jo , että pilasin ne, mutta kyllä ne on toipunut. Pitää vaan vielä käsitellä uudestaan... mutta seuraavaa sadetta varten täytyy olla paremmin varustautunut. Minulla on täällä vaan 6 paria (ehkä? en ihan muista :D) kenkiä, enkä halua pilata niitä sateessa...

Eli toivottavasti tänään illalla on jotain jännempää kerrottavaa! :D 
Ciao!


keskiviikko 19. syyskuuta 2012

I ❤ Make Up

Pahoittelut jo etukäteen kaikille mieslukijoille, tämä teksti ei varmaan kiinnosta teitä ollenkaan :D (mikä on muuten hyvin surullista, elämästä jää paljon hauskaa kokematta :D) Enkä kyllä tiedä kiinnostaako tämä muitakaan lukijoita, mutta itse pidän meikkaamisesta (kuulostipa sen myöntäminen aa-kerholaiselta! :D Mutta tämä on kyllä ongelma johon en kaipaa parannusta). Toiset aloittaa aamun joogalla ja minun hyvään päivään kuuluu, että aamulla on ollut aikaa "hemmotella" itseään ja rauhoittua maalaamaan naamansa. Varsinkin silloin, kun asuin vielä vanhempieni luona, niin sen aamun ainoan hiljaisen, vain minä itse -hetken merkitys oli oikeasti tärkeä koko päivän ja aamupalapöytä keskustelun onnistumisen kannalta :D
Ja muutenkin, onhan se nyt kauhean kivaa ja jännää kokeilla ja leikkiä eri väreillä ja tuotteilla. Lisäksi olen sitä mieltä, että jotkut vaatteet ja tyylit vain vaativat huolitellun meikatun naaman (ja laitetut hiukset :D), enkä todellakaan tarkoita nyt mitään paksuja pakkelikerroksia! 
No miksi edes pukeutua arkena sellaisiin vaatteisiin jotka vaativat aamulla aikaa myös naaman laitolle? 

Koska,
ja miksen olisi kohtelias myös arkena?

Tämä on aihe, josta voisin pitää monologia vaikka kuinka kauan, joten koitan nyt rauhoittua ja siirtyä takaisin siihen oikeaan aiheeseen. Mutta sanonpahan vielä sen, että tämä on vain minun mielipide ja oman elämän "ohje" ja kaikki muut tehkööt niin kuin parhaaksi näkevät ;)

No oikea aihe, I ♥ Make Up, tuli siitä ainoasta asiasta minkä ostin Milanosta. Olen nähnyt monissa, varsinkin amerikkalaisissa blogeissa, Urban Decay -merkin Naked ja Naked2 luomiväripaletteja ja ihastellut kateellisena, niiden täydellisiä sävyjä. Vaikka minusta on hauskaa leikkiä väreillä, luotan lähes aina arkisin ruskean, kullan ja shamppanjan sävyihin luomilla ja tämä paletti oli niitä täynnä. Arvatkaa olinko riemuissani, kun sitten vielä aikaa tappaaksemme menimme työkaverin kanssa eilen Milanon juna-asemalla Sephoraan ja siellä oli ne molemmat paletit! Ja ne oli juuri niin kauniita ja "minun" sävyjä, että oli kyllä hankalaa päättää kumman ostan! Päädyn kuitenkin ensimmäiseen versioon, jonka sävyt oli vielä näistä kahdesta ruskea painotteisemmat




Tästä paletista johtuen tämän aamuinen meditaatiohetki peilin edessä oli erityisen kiva (ja koko yön odotettu! :D Meikkaan vain aamuisin tai jos on illalla menoa. Päivällä kannan mukana korkeintaa huulirasvaa/punaa ja puuteripaperia, koska en halua olla koko aikaa peilin edessä korjaamassa meikkejä :D) Yritin kovasti saada teille aamulla kuvaa ensimmäisestä kokeilusta, mutta oikeesti! Peilin kautta itsensä kuvaaminen on aika haastavaa! Tai sitten olen vain tosi surkea kuvaaja :D En tiedä saatteko noista nyt mitään selvää, mutta tarkoitus oli tummentaa ulkonurkkia (ja tuoda katseeseen syvyyttä, niin kun hienosti aina kerrotaan). Mutta siis muuten pitää meikki kuitenkin päivään ja töihin sopivana. Käytin muistaakseni sävyjä virgin(1), naked(3), half baked(6), smog(7) ja darkhorse(8). Aika montaa! Mutta sävyt sekottuvat toisiinsa kauniisti ja niissä on hyvä pigmentti. Ja pysyivät muuten tosi hyvin koko sateisen ja kostean päivän, mistä kiitos paketissa mukana tulleelle Urban Decayn Eyeshadow Primer Potionille. 
Ja ihan kun tämä ei olisi ollut vielä tarpeeksi, niin sain mukavalta myyjältä alennuslipun ripsareihin, sephoran omien meikkivoiteiden testereitä (että voi kokeilla mikä on oma sävyni, tarpeeksi vaalean löytäminen on haaste täällä, mutta onneksi on jo ruskettunut!) ja lancômen visionnaire kasvorasvan testerin. Ihmettelin illalla nukkumaan mennessä, että mikä täällä asunnossa tuoksuu näin hyvälle, ennen kun tajusin, että se on oma naamani, tai siis tarkemmin tuo lancômen rasva :D ihanan tuntuista ja pieni määräkin riittää kun levittyy niin hyvin ja joo-o, olin vähän väsynyt eilen illalla :D Ai niin ja sitten vielä! Sain Sephoran kanta-asiakaskortin! ♥ Kuka lähtee mukaan ostelee~?! ;D




kuva1

tiistai 18. syyskuuta 2012

To Milan and Back

Milano (Stazione) Centrale
Check

Fiera di Milano, MICAM Shoevent
Check

Duomo
Check

Galleria Vittorio Emanuele II + Louis Vuitton
Check

Ralph Lauren
Check

Ja rehellisesti sanottuna, mikä oli kivointa Milanossa?
Ralph Lauren.
Joo ei ole turhaa sanottu, että kannattaa mennä, jos haluaa shoppailla, mutta muuten siellä ei ole mitään nähtävää (paitsi Duomo). Palvelu ensimmäisessä kahvilassa oli erittäin huonoa ja ruoka messuilla hirveintä mitä olen ikinä italiassa syönyt (osa jäi kyllä syömättä). Jalkinemessut (joilla sen sijaan oli paljon nähtävää) tappoi jalat sen verran tehokkaasti, että aika laiskasti kierrellen ja katsellen me tuolta Duomolta takaisin juna-asemalle käveltiin, mutta ei silti jäänyt sellaista tunnetta, että jotain jäi näkemättä. Jännää, Firenzessä se tunne on koko ajan, että tuossa on uusi kuja, mitähän sieltä löytyy. Milanossa kadutkin oli ihan autoille suunniteltuja, jalkakäytävät normaalilevyiset ja talot tylsän näköisiä. Vähän harmittaa, kun koko päivä meni tuolla reissussa ja täällä Firenzessä (olisi kyllä ollut Milanossakin) on tänään Vogue Fashion Night Out. Haluaisin vielä lähteä kiertelemään ja haistelemaan tunnelmia (ja parille cocktailille :D), mutta en oikeasti tiedä jaksaako jalat enää :D Se messu alue oli ihan järjettömän kokoinen! Työn puolesta tapaamiset messuilla sujui hyvin ja loppu aika saatiin kierrellä vapaasti katselemassa kevät/kesä2013, jännää! Ja kamalaa, kun siellä näki jo niin ihania kenkiä, mutta ne tulee kauppoihin vasta keväällä... ja kauppoihin täällä, hyvin luultavasti ei suomessa :( Se tarkoittaa siis reissua keväällä italiaan!

sunnuntai 16. syyskuuta 2012

una tranquilla Domenica

Tossut kuljettivat minua ympäri Firenzeä Arnon molemmin puolin. Kävin markkinoilla Piazza Santo Spiritolla, jossa oli kaikkea yrttisaippuoiden, käsintehtyjen sandaalien ja itse kehrätyn villalangan väliltä.  Tossut tekivät myös parhaansa yrittäessään karistaa rinnalta rasittavaa polkupyöräpoikaa ja pysähtyivät hetkeksi kuuntelemaan, kun vanha papparainen lauloi meille kauniisti italiaksi pienen putiikkinsa ovelta. Papparaiset on täällä ihan parhaita! (ja tyylikkäitä :D) Työpaikan lähellä minulla on jo sellanen pappa jonka kanssa aina sanotaan buongiorno. Hänellä on hyvin mielenkiintoinen "piha", pitäisi kysyä joskus saako ottaa kuvan :)

Vaikka eilen kovasti sanoin, ettei tällä viikolla enää osteta mitään, niin kauniin (ja kuuman) sunnuntain kunniaksi tossut kuljettivat minut laRinascenten kattoterassille syömään hyvää Ravioli con burro e salviaa. Niin yksinkertaista ja niin maukasta. Hillitsin itseni laRinascentessä ja kolmikerroksisessa kirjakaupassa, jonka löysin! Tossut veivät minut takaisin kotiin taas uutta reittiä ja löysin talon josta olisin halunnut ottaa kuvan, mutta kännykkäni oli jumissa! (ja kamerassa akku loppu :''D) Olin jo hetken ihan kauhuissani, että nyt se on rikki, mutta sain sen täällä asunnolla toimimaan, kun otin akun hetkeksi pois. Se taisi olla vaan ylikuumentunut..? 


Ja äsken lupauduin vielä lähtemään illemmalla gelatolle työkaverini kanssa. Hän ehdotti sitä itse mikä on hyvä merkki siitä, että hän taitaa olla paranemaan päin! Hyvä hyvä :)

Must have

Tämän kesän oma must have- juttuni on ollut leopardi slipperit ja olen niistä vouhottanut varmaan kevät-talvesta saakka. No eihän sellaisia (minulle kelpaavia) löytynyt suomesta, kun ne ei saanut olla kangasta tai tekonahkaa, vaan poninkarvaa ja niissä ei saanut olla mitään niittejä tai rusetteja, vaan pelkkää leopardia. Olin myös hyvin nirso printin koon ja värisävyjen suhteen, esimerkiksi kun löysin nuo alla olevat Sam Edelmanin slipperit laRinascentestä, ei ne sittenkään kelvannut, kun sävyt oli enemmän lumileopardia kuin leopardia :D (Juu, tulen välillä itsekkin hulluksi näiden päähänpinttymieni kanssa :D) Alla olevista Prada vastasi ehkä eniten omaa mielikuvaani täydellisistä leopardi slippereistä, mutta tietenkin myös hinta oli täydellinen...


Vähän aika sitten kirjoitin, että seuraavat kengät on löytynyt, mutta ostoa täytyi odottaa, että sen sai kirjata budjetissa tämän viikon puolelle (tämä on tarkkaa! :D). Nyt ei varmaan ole vaikeaa arvata millaiset kengät on kyseessä :) Olen koko viikon kiemurrellut, että pitäisikö jo rynnätä sinne kauppaan ja mitä jos ne nyt menee sivu suun ja mitä jos minun koko onkin loppuunmyyty? Sinnittelin kuitenkin eiliseen saakka ja Gucci museon jälkeen suuntasin Gilardinille. Oi voi, siellä ne vielä minua odottivat! Myyjä kyllä ensin epäili onko heillä vielä kokoani, mutta löysi kuitenkin vielä yhden parin varastosta! Myös hinta oli paremmin budjettiini sopiva, liike ja merkki vaikuttivat laadukkailta (Firenzeläinen merkki ja valmistetaan Toscanan alueella). Myyjä(t) olivat palvelualttiita ja vaikuttivat hyvin asiantuntevilta. Oma myyjäni sanoi "I promise that you'll be happy with these shoes" (en kai, kun olen puoli vuotta sopivia kytännyt!? :D) ja kehotti vielä tulemaan takaisin ja kertomaan millaiset kengät ovat olleet käytössä. 





Nyt täällä on tyytyväisenä tepasteltu aamu uusissa "tohveleissa". Olin ihan varma, että nämä kengät käy hyvin kaikkien vaatteideni kanssa, mutta pakko myöntää, että yöpuvun kanssa ne on aika huvittavat :D Täytyy siis pukeutua ja lähteä päiväkävelylle ulkoiluttamaan uusia töppösiä. Tällä kertaa ihan vain uusille kadulle ja ikkuna ostoksille, koska budjetti tosiaan täyttyi eilen :) Ei se mitään, olen onnellinen! Ja kyllä, olen materialisti jos ette vielä tienneet :D 


p.s. keitin tänään taas espressoa ja nyt onnistui! 

Gilardini Calzature ja suunnittelija Fabio Rusconi (jolla on muitakin ihania kenkiä!)

lauantai 15. syyskuuta 2012

Gucci museo

Olen taas tänään (hyvin laiskan aamun jälkeen) pyörinyt ympäriinsä kaupungilla. Tänään vähän joka piazzalla ja kadulla oli markkinoita. Piazza della Repubblicalla oli toscanan alueen viinin, oliiviöljyn ja hunajan myyjiä ja ihan tuossa lähikadullani oli erilaisia yksittäisiä myyjiä ja vintage kojuja. Ja hetken jo luulin tehneeni löydön, kun näin vintage chanel laukun, mutta kun myyjä sanoi myyvänsä sen "alennuksella" (300€, kukaan ei myy edes vanhaa chanelia 300€!?) ja kun tutkin laukkua tarkemmin sisältä, huomasin sen olevan kopio. Saa kyllä oikeasti olla tosi tarkkana ja tietää kunnolla minkä näköinen sen laukun pitäisi olla (myös sisältä) ennen kun ostaa mitään. Ulospäin se näytti todella aidolta. 

Mutta siitä jatkoin sitten matkaa päivän pääkohteeseen eli Gucci museoon. Museo sijaitsee Piazza della Signorian laidalla ja sisäänpääsymaksu on 6€ (jonka maksoin mielelläni, koska puolet summasta menee Firenzen kaupungille vanhojen talojen ja nähtävyyksien ylläpitoon ja kunnostamiseen. Niitä täällä riittää!). Museossa oli joka puolella vartioita (Gucci-puvut päällä :D ) ja minulla oli oma Gucci-pukuinen poika (mies :D) joka opasti minut alkuun ja kertoi talosta. Alakerrassa, mistä näyttely alkaa, on myös kirjakauppa (jossa vierailin jo aiemmin), Guccin Icon Store (joka myy mm. new bamboo laukkua alligaattorin nahasta! Vain 15 000€! :D) Gucci caffè/ravintola ja social area, jossa voi lukea kirjoja ja lehtiä sekä käyttää nettiä ilmaiseksi.


Museo on kolmessa kerroksessa ja jaettu huoneisiin teemoittain. Jokaiseen huoneeseen mennessä voi ottaa kortin (kielet italia, englanti, ranska) jossa kerrotaan kyseisen huoneen teemasta ja miten se liittyy Gucciin. Ensimmäisen huoneen teema oli Travel ja sieltä jäi mieleen mm. seeprannahka (oikeasti, ei vain värjätty lehmä) matkalaukku ja Gucci tuunattu Classic Seville. Muita teemoja oli korut, nykytaide (vaihtuva näyttely), kukkaprintti, käsilaukut, iltapuvut, "logomania", lifestyle ja urheilu. Kaikki laukut ja puvut ja muut oli esillä kauniisti, mukaan oli ripoteltu video pätkiä (ehdoton suosikki handbag huoneessa oleva käsilaukkujen valmistus video) ja nuo mukaan kerättävät kortit, sekä muut tekstit mitä tuotteiden vierestä löytyi, olivat mielenkiintoisia. Luin nuo kaikki kortit vielä uudestaan kotona ja nyt voin sanoa, että tuo museo teki minusta Gucci-fanin :D Täytyy katsella mistä repäisisin sen 15 000€ laukkuun... :''D Ei ole ihan minun viikkobudjetissa tuollaista aukkoa, ei... Niin ja yritän tässä nyt kovasti tunkea itseäni Guccin tehtaille käymään, katsotaan onnistuuko :D



Museon kiertämisen jälkeen, jossa minulla meni melkein kaksi tuntia(! En aina käsitä miten saan aikaa tuhraantumaan niin paljon näissä paikoissa :D), minulla oli jo nälkä ja päätin kokeilla Gucci-ravintolaa. Söin Insalata di cous cousin ricotta juustolla ja paahdetuilla luomu vihanneksilla ja niin ruoka kun palvelukin oli hyvää. Tarjoilijani oli oikein superkohtelias (japanilainen :) ) ja niin kuin kaikki muutkin täällä, kysyi että mistä tulen ja olenko täällä ensimmäistä kertaa. Ja minä kun niin kovin koitan mennä läpi italialaisesta, ettei kaiken maailman katukauppiaat olisi aina kimpussa... :D Otin vielä espresson ruuan päälle ja oli muuten paljon parempi, kun se täällä kotona keitetty :'D En tajunnut ottaa kuvaa, mutta espresson kanssa tuli Guccin tupla G logon muotoinen sokeripala! Ja sain vielä lisäksi sydämenmuotoisen kaakaokeksin :)


Ja tämä museo käyntihän oli vasta alkusoittoa päivälle, joka taas pamautti hienon viikkobudjettini täyteen :'D Alku viikko menee näköjään hyvin, kun töiden jälkeen ei jaksa käydä kun ruokakaupassa, mutta viikonloppu... Täällä on vaan aivan liikaa kaikkea ihanaa, jota ei suomesta saa... Mutta niistä lopuista seikkailuista lisää myöhemmin... 
Ai niin, sain joltain pojalta kutsun johonkin bileisiin tänään illalla :D En kyllä taida jaksaa lähteä... ja paikka kuulostaa vähän... ööö... no, ei niin minun makuuni, ehkä :D Menen sitten tuonne Roberto Cavallin clubille, kun menen ;)